Lauri Junnila on sanonut keksintöjen tekemisen olevan ”sukuperintöä”. Kotitilalla tehtiin ja paranneltiin itse työkoneita ja -välineitä. Vuonna 1930 Junnila kehitti kotitilan traktoriin puukaasuttimen eli kansanomaisesti ”häkäpöntön”. Tästä hän sai ensimmäisen patenttinsa vuonna 1935. Sodan aikana se oli sarjatuotannossa, valmistajana Salon Automyynti Oy.
Vakka-Suomen Sanomien haastattelussa vuonna 1978 Lauri Junnila kertoo olleensa viisitoistavuotiaana mukana perunannostossa kotitilallaan Mynämäessä. ”Tuolloin ajettiin auralla vako auki ja siitä kuokalla sitten selvitettiin perunat koppaan. Kun puolet perunoista vielä oli vioittuneita, kertoo Junnila tämän jälkeen usean vuoden ajan miettineensä, miten tuonkin työn saisi helpommaksi. Ajatus hautui neljännesvuosisadan ja toteutui, kun perniöläinen isäntä soitti Junnilalle vuonna 1948 ja kysyi voisiko tämä toimittaa hänelle ulkomaisen perunannostorummun. Junnila kertoo siltä istumalta muistaneensa nuoruudenaikaiset suunnitelmansa ja vastanneensa isännälle, että hän tekee paremman.” Tämä perunankokoajarumpu johti laitteen patentoimiseen ja L. Junnilan Konepajan perustamiseen Saloon vuonna 1949.
Konepajan pitkäaikainen työntekijä Venni Sankari kertoo: ”Minulla on semmoinen mielikuva, että aina se fundeerasi jotain uutta, tehtaan hyväksi, muistivihko tai pahvinpala taskussaan. Aina kun jotain juolahti mieleen nappasi hän sinikanttisen vihon ja piirsi.”
Junnilan tunteneet luonnehtivat häntä ”idearikkaaksi veikoksi varsinaiseksi keksijäksi”. Heidän mukaansa hän ymmärsi luovan prosessin rakenteen. Ongelmia Junnila pyrkii ratkaisemaan ”nukkumalla yön yli”, jo ennen kun Paavo Väyrynen asian keksi. ”Mietin intensiivisesti ongelmaa tunnin verran, ja menen nukkumaan. Kolmannen tai neljännen yön jälkeen asia on selvänä mielessäni” kertoi Lauri Junnila ystävälleen.
Keksijä Lauri Junnila
